sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Mallaspommi ja April Avalanche

Joulun jälkeen tammikuussa postinkantaja toi hieman myöhästyneen, mutta sitäkin enemmän odotetun paketin ison meren takaa. Eräs ystäväni lähetti minulle Amerikasta Oregonin osavaltiossa kasvatettua Cascade humalaa. Tämä humala on peräisin siis ystäväni ystävän takapihalta, ja ovat takuulla niin luomua kuin olla ja voi. Näin ne oluen ystävät pitävät huolta toisistaan ja jakavat aarteitaan. Humalankukat olivat muhkeita ja isokokoisia verrattuna normaalisti kaupasta ostettuihin humaliin. Sain näitä humalia muutaman kymmenen grammaa, eli sopivasti kahteen olutsatsiin. Ensimmäinen olut oli vaalea amerikkalainen pintahiivaolut, joka onnistui todella hyvin. Siinä ei oikeastaan ollut mitän erikoista, mutta kaikki yksityiskohdat osuivat kohdalleen ja lopputulos oli vaalea voimakkaasti humaloitu olut, jota kutsuin nimella April Avalanche. Usein puhtaan ja yksinkertaisen oluen paneminen on hankalampaa, kuin monimutkaisen ja vahvan makuisen oluen. Pienikin virhe panemisessa näkyy, maistuu ja haisee, kun sitä ei voi kätkeä vahvan humaloinnin tai mustan värin alle. April Avalanche onnistui kuitenkin mainiosti. Valitettavasti tälle oluelle kävi juuri niin kuin olettaa sopii eli se loppui hetikohta kesken. Se on surkea tunne, kun menee jääkaapille laskeakseen huurteisen oluen itselleen ja tuoppiin lorahtaa vain muutama sentti olutta, jonka jälkeen hana alkaa pöristää pelkkää vaahtoa.

Toinen näistä samoista humalista valmistamani olut oli hieman mielenkiintoisempi kokeilu. Kun kerroin siitä ystävällenin, hän totesi sen olevan 'a malt bomb', eli mallaspommi. Sitä se todellakin on. Tämä ei tietenkään ollut mikään vahinko, sillä minä pidän erityisesti maltaisista ja makeista oluista. Mallaspommi on tyypiltään 'steam beer' eli höyryolut, mikä on korkeassa lämpötilassa käytetty lager olut. Tietääkseni on olemassa vain yksi lagerhiiva, joka käy normaalisti noin 16-18C asteen lämpötilassa. Tämä on Kalifornialainen hybridihiivalajike, jota aikanaan käytettiin paljon 1800 luvulta alkaen jonnekkin 1900 luvun puoliväliin asti. Syy oli tietenkin ihan luonnollinen; matalia käyntilämpötiloja ei ollut helposti järjestettävissä. Tämä hiivalaji on hieman pintahiivan tapainen lagerolut, mikä ei makuprofiililtaan (näin jälkiviisaana) paljoakaan poikkea puhtaanakäyvistä pintahiivoista. En siis pidä tätä mitenkään erityisen 'lagermaisena' hiivana ja uskonkin, että jatkossa korvaan sen puhtaana käyvällä pintahiivalla, mikä käy huomattavasti nopeammin lopputuloksen ollessa käytännössä sama.

Tein tämän Mallaspommin jo aikaa sitten, mutta pitkän primäärikäymisen johdosta pääsin maistamaan sitä vasta tänä viikonloppuna. Se on vahvan maltainen, punaisen-kellertävän-kuparin värinen, sekä jälkimakuna vahva humalan katkero. Odotin Cascade humalan tuovan enemmän makua ja tuoksua sillä lisäsin sitä melko paljon keiton loppuvaiheissa, mutta aika tarkkaan täytyy nuuhkia, että tuoksut erottuvat. Humalan maku on myös aika mieto, mikä onneksi sopii tähän oluttyyppiin erittäin hyvin jättäen maltaan makeuden mukavasti pintaan. Ainoa pieni miinus tässä oluessa on pähkinäisen maun puuttuminen, mitä yritin kovasti haeskella mallasprofiilin avulla. Pähkinäinen maku saattaisi tulla esiin pidemmän lageroinnin jälkeen, mutta en jaksa odotella, ja kun käymisastiat alkavat olla täynnä niin on pakko alkaa tyhjentämään tynnyreitä. Kyllä on kamalaa tämä olutharrastus aina välillä, kun pakko juoda olutta, että uudet mahtuu jääkaappiin.



Mallaspommi
 6% ABV

Veteen 10 grammaa kalkkia, 5 grammaa Gypsum suolaa, sekä 5 grammaa Epsom suolaa. Tästä tulee melko vahvasti humalia korostava vesiprofiili, mutta olut on muuten hirmuisen maltainen, joten halusinkin korostaa vedellä enemmän humalia, kuin maltaita.

Maltaat:

Munich: 5.0 kg
CaraHell: 330 g
SpecialB: hyppysellinen

Mäskäys oli tavallinen kaksivaiheinen; ensin 15 litraa 62C vettä, jolla saavutetaan 55C mäskäyslämpötila, mitä korotetaan puolen tunnin kuluttua lisäämällä 5.3 litraa kiehuvaa vettä. Uusi mäskäyslämpötila on 68C astetta, missä mäskiä pidetään tunnin verran. Sen jälkeen kerätään 27 litraa vierrettä.

Humalat:

Kokonaishappamuus 25 IBU (international bitterness unit)

Magnum (14%): 10 g 60 minuuttia
Magnum (14%):10 g 30 minuuttia
Cascade: 15 g 10 minuuttia
Cascade: 8 g 2 minuuttia

Sokeripitoisuus keiton jälkeen noin 1.055 ja valmiissa oluessa 1.009.

Hiivasin tämän oluen Wyeast 2112 California Lager hiivalla. Tämä on kaikkien aikojen hitain hämäläinen mitä olen koskaan käyttänyt. Tein startterin perjantai aamulla ja panin oluen lauantaina. Lauantai iltaan mennessä startteri ei ollut herännyt henkiin lainkaan, mutta en vielä ollut huolissani, sillä hiivapakkaus turposi kuitenkin ihan normaalisti. Eli hiiva oli hengissä. Hiivasin vierteen lauantaina myöhään illalla ajatellen, että kyllä se hiiva yhtälailla herää siellä käymisastiassa, kuin startteripullossakin. No... sunnuntai iltaan mennessä ei mitään havaintoa käymisestä. Maanantaina aamulla aloin jo hieman hermostumaan, kun ei vieläkään mitään. Minulla ei ollut varahiivaa, joten näytti siltä, että tästä tulee kohta pintahiivaolut, koska sitä minulla on lähes aina jääkaapissa. Maanantai-illalla kuitenkin vesilukossa näkyi kevyttä painetta ja seuraavana päivänä oli jo kupliakin. Eli hiiva syttyi noin neljän vuorokauden viiveellä! Se kävi muutaman päivän ja pysähtyi. Sekoitin varovasti käymisastiaa ja käyminen jatkui taas muutaman päivän. Sekoitin ja hiiva kävi hetken ja pysähtyi. Tätä jatkui noin kolmisen viikkoa, kunnes hiiva vihdoin hyytyi totaalisesti. Melko työläs hiiva, eikä tuota mitään niin erikoista, etteikö hyvä pintahiiva pystyisi samaan. Lopputulokseen olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, mikä on tietenkin tärkeintä.


April Avalanche
5% ABV

Amerikkalainen vaalea ale, eli "American Pale Ale" eli APA. Jos ollaan ihan tarkkoja, niin näiden humalamäärien takia tämä olut on melko lähellä amerikkalaista IPA-olutta  (India Pale Ale), mutta alkoholipitoisuus saattaa olla vähän alle tyypillisen IPA oluen. Aivan sama! Todella hyvää olutta, jota kelpasi tarjota muillekkin. Itse asiassa tämä on yksi parhaista itse tekemistäni oluista.

Veteen lisäsin 4g kalkkia ja 4g Gypsum suolaa. Kalkki ei oikeastaan ole kovin merkittävässä roolissa, mutta Gypsum nostaa SO4/Na suhdetta, joten se korostaa mukavasti humalien makua ja katkeroa, ja oluessa jossa on erikoishumalia näin haluaakin tehdä.

Maltaat olivat erittäin yksinkertaiset:

Vaalea mallas: 4.5 kg
CaraHell 20: 600g
Murskattu ohra:  300 g

Mäskäys oli tosi jäykkä, vain 0.9litraa naulaa maltaita kohden. Lisäsin 11 litraa 60 asteista vettä, jolloin mäskin lämpötila nousee äkkiä 45C asteeseen. Tässä maltaita pidetään puolituntia, jonka jälkeen lämpötila nostetaan 65C asteeseen lisäämällä 8 litraa kiehuvaa vettä. Tuo lämpötila pidetään vakiona tunnin ajan.

Keitto ja humalat:

Kokonaishappamuus ~48 IBU (international bitterness unit)

Cascade 30g: 60 minuuttia. Minulla ei ole tarkkaa tietoa noiden humalien alfahappopitoisuudesta, mutta se on varmaan jossain 6 ja 8 prosentin välillä.
Cascade 25g: 30 minuuttia
Amarillo (9.2%): 10g: 10 minuuttia
Amarillo (9.2%): 10g: 3 minuuttia
Amarillo (9.2%): 10g: 0 minuuttia

Sokeripitoisuus keiton jälkeen 1.055

Hiivaus Wyeast 1272, eli American Ale II. Tämä hiiva tuottaa hyvän puhtaan makuprofiilin, eikä käydessään tuo olueen mitään erikoisia hedelmäisiä makuja. Se myös käy nopeasti ja flokkaa hyvin, jolloin oluesta tulee puhdasta ja kirkasta nopeasti. Loistava hiiva tähän oluttyyppiin.

Tulipa taas jano kirjoittaessa. Niin kuin meillä kotonapäin oli tapana sanoa: "On niin kova jano notta sylyki pöläjää!". Taidanpa ottaa lasillisen Mallaspommia iltapalaksi!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti